Markkinointi sosiaalisessa mediassa ei ole markkinointia

Markkinointi sosiaalisessa mediassa ei ole markkinointia

toukokuu 17th, 2010 // 1:41 pm @ // 13 kysymystä & kommenttia

Sanoin Mainostoimisto Ajatuksen Mainoskatkolla 12.5.2010 Rovaniemellä, että markkinointi sosiaalisessa mediassa ei ole markkinointia. Tämä ajatus löytyy myös kirjan takakannesta. Ajatukseen tarttui @MikkoMann, joka oli Mainoskatkolla kuuntelemassa puheitani ja lähetti ajatuksen twitteriin, jossa heitto aiheutti ilmeisesti hieman ihmetystä.

Kirjoitan nyt tarkemmin tästä ajatuksesta, että se tulee selväksi kaikille, jotka sitä vielä mahdollisesti ihmettelevät. Tämän asian ymmärtäminen on perustavaa laatua oleva tekijä menestykselliseen osallistumiseen sosiaalisessa mediassa markkinointimielessä.

Markkinointi ei ole markkinointia

Vaikka ollaankin markkinointitavoitteella sosiaalisessa mediassa, ei osallistuminen voi näyttäytyä markkinointina. Ellei se voi näyttäytyä markkinointina, ei se voi silloin myöskään olla markkinointia, koska sosiaalisessa mediassa täytyy olla läsnä läpinäkyvästi. Olet, mitä olet. Markkinointia osallistumisesta tulee, jos/kun sisältöäsi ”kuluttanut”  henkilö siirtyy harkintavaiheesta ostovaiheeseen ja todellakin ostaa tuotteesi. Tähän harkintavaiheeseen tuotettua sisältöä pidän pääpiirteissään markkinointina sosiaalisessa mediassa. Jos markkinointi sosiaalisessa mediassa pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen, se olisi tuota harkintavaihetta ruokkivaa sisältöä.

Tuotteen ominaisuuksia selvitettäessä eri tuotteita vertailtaessa ja vaihtoehtoja tutkiessa, ihmisellä on tiedon jano! Jano sammutetaan ensisijaisesti tietoa jakamalla ja toissijaisesti (ehkä vasta 10. sijalla) oikean sävyisellä logon värillä tai oiken fiiliksen tuottavalla kuvtuksella. Tietoa on helppo tuottaa tietoa etsivän näkökulmasta. Miten tuotetta käytetään, mitä sillä tehdään, miten se tehdään, mitä muuta sillä voi tehdä, mitä muut ovat sillä tehneet ja kuinka ovat siinä onnistuneet jne.

Sisältö tulisi rakentaa tällaisten kysymysten ympärille ja antaa mahdollisimman hyvät tiedot ostoa harkitsevalle henkilölle. Kun mietit omalle kohdallesi asian, et halua tietää esimerkiksi uutta ruohonleikkuria ostaessasi, minkä värinen logo merkillä on, kuka julkkis sitä on käyttänyt tai samaistutko mainoksessa olleeseen naismalliin. Sen vehkeen pitää katkaista ruoho. Tekeekö se sen, on tieto, jonka tarvitset.

Näin ollen markkinointi sosiaalisessa mediassa ei ole markkinointia. Se on auttamista, neuvomista, vastaamista, ongelman ratkomista, keskustelua, läsnäoloa. Jos auttaminen ja keskustelu vie harkitsijan ostomoodiin ja ostaa sinulta, tulit samalla markkinoineeksi.

Onko näin? Oletko eri mieltä? Kysy & kommentoi!


Category : Featured &Keskustelu

13 kysymystä & kommenttia → “Markkinointi sosiaalisessa mediassa ei ole markkinointia”


  1. Oskari Uotinen

    7 vuosia sitten

    En ole itse syvemmälti ajatellut sosiaalisen median roolia ostopäätöksen eri vaiheissa, mutta peilatessa ajatuksia omiin kokemuksiini, vaikuttaa järkeenkäyvältä. Joka tapauksessa pystyn allekirjoittamaan sen, ettei sosiaalisessa mediassa markkinoida sanan perinteisessä merkityksessä. Mikä sitten on markkinointia ja mitä kaikkea sillä käsitetään…

    Vastaa

  2. Jukka Lipponen

    7 vuosia sitten

    Tässä olisi hieman kriittistä eli tietysti rakentavaa kommentointia sinulle:

    Tosiaan keskustelimme tuosta Twitterissä juurikin tuon otsikon harhaan johtavuuden vuoksi. Osuvampi otsikointi voisi olla esimerkiksi ”Markkinointi sosiaalisessa mediassa ei ole perinteistä markkinointia”, mutta toisaalta mikäli tarkoitus on ollakin provosoiva + herättää kiinnostusta, on se asia erikseen.

    Viitaten kolmanteen kappaleeseen:
    On ihan yleisesti (ainakin omissa Twitter-piireissäni) tiedostettua, ettei SoMe:ssa voi käyttäytyä kuin markkinoija avoimesti ja markkinoivalla tyylillä, mutta keskusteluun osallistumisenkin tavoitteena saattaa olla pyrkimys saada keskusteluun osallistuja käymään esimerkiksi kotisivuillasi, herättämäsi kiinnostuksen johdosta. Tämä sitten saattaa johtaa tarjouspyyntöön ja asiakkuuteen, mikä taas tukisi sitä, että pelkkä sosiaaliseen median keskusteluun osallistuminenkin nimenomaan on markkinointia (muttei perinteistä markkinointia), kunhan itsellä on markkinoinnin tavoitteet päämääränä.

    Muuten kyllä olet hyvin mielestäni sisäistänyt tuon digitaalisen markkinoinnin perusidean, mutta enemmän ja syvällisemmin pohdittuja perusteluja yllä mainitun kaltaisille ”vallankumouksellisille” väitteille olisin kaivannut.

    Vastaa

    • Teemu

      7 vuosia sitten

      Kiitos kommenteista. Tämä lausahdus – kuten kirjanikin – oli tarkoitettu yrittäjille, joille sosiaalisenne media on vieras ympäristö ja toisinaan markkinointikin saattaa olla vieras osaamisalue. Heillä saattaa olla jokin mielikuva markkinoinnista ja siitä mitä se on. Luultavasti tämä mielikuva on sellainen, että sillä asenteella ei voi sosiaaliseen mediaan osallistua. Yrittäjä kuitenkin haluaa jonkinlaisen tuloksen/hyödyn osallistumisestaan, jolloin sosiaaliseen mediaan osallistuminen pitää perustella markkinointihyödyillä. Tähän viitekehykseen mielestäni sopii erinomaisen hyvin juuri tämä lausahdus, että markkinointi ei ole markkinointia, se edesauttaa poisoppimista.

      Twitteristit taas tuntevat osallistumiskoodin ja vielä, jos olet markkinoinnin kanssa tekemisissä työssäsi, ei lausahdus välttämättä osu tai se mielletään provona ja saattaa kaivata lisäselvitystä. Toivottavasti tämä keskustelu auttaa kaikkia ymmärtämään se ajatuksen mikä minulla tässä on. Toivottavasti myös sosiaalisen median käyttöä suunnittelevat yrittäjät sisäistävät tämän asenteen, millä kannattaa liikkeelle lähteä.

      Vastaa

  3. Mikko Manninen

    7 vuosia sitten

    Heitin Teemun lausuman ”Markkinointi sosiaalisesssa mediassa ei ole markkinointia” –kommentin ns. Liverapona Twitteriiin, koska ”huudahdus” oli mielestäni nerokas. Se löytyy myös Kirjan takakannesta. Tarkoitettu mielestäni alun perinkin hiukan provoksi. Koska lausuja on enemmän tai vähemmän tunnettu sosiaalisen median markkinoinnin puolestapuhuja ja kirjailija, lauseen on ymmärrettävästi kätketty syvempi merkitys.

    140 merkin tweettiin ei voi selittää kovin syvältäluotaavaa analyysiä. Puolittain toivoin, että Teemu, jonka mainitsin lähteenä, tulee selittämään tämän ajatuksen paremmin ja näin on siis tapahtunut ja kaikki olemme oppineet jotain uutta :) Twitterissä saatu impulssi on tuonut uutta ajattelua. Pahoittelut lievästä provosoinnista, mutten malttanut olla tarttumatta ja komppaamatta :)

    Vastaa

  4. Miia Äkkinen

    7 vuosia sitten

    Ymmärrän tuon hyvin, että ei saa ’markkinoida’ somessa. Ja ei se ole vain Teemu, joka tästä puhuu, viime viikolla Tekesin seminaarissa Jyri Engeström sanoi aivan samaa.

    Itseäni mietityttää nyt kovasti, että onko tässä nyt ristiriitaa, kun aikaisemmin keväällä Markkinointi & Mainonta lainasi Dagmar Digitalin uutta tutkimusta, jonka mukaan kuluttajat haluavat nimenomaan lisää kaupallisuutta sosiaaliseen mediaan. Teemu kerro mielipiteesi – tämä asia on vaivannut mua nyt jo monta päivää :)

    Vastaa

    • Teemu

      7 vuosia sitten

      Mömmön kommentti tutkimuksesta (jota en ole nähnyt) oli sellainen, ettei siitä saanut oikein kiinni. Teksti ei lunastanut otsikon lupausta. Miten tutkimuksesta käy ilmi tämä: ”…oikein kunnon suoramarkkinointikampanjaa, vaikka se kuluttajalle kelpaisi.” En pysty kovin perusteellista vastausta tähän antamaan, kun en tosiaan tiedä, mitä siinä tutkimuksessa on, mutta annan valistuneen arvauksen.

      Tavallisen kuluttajan (henkilö, joka ei työskentele markkinoinnissa tai myynnissä tms.) mielestä kaupallisuutta lienee jo se, että tuttu nimi tai logo on näkyvissä. Eli pitäisi päästä sen ytimeen, mitä kaupallisuudeksi mielletään. Se, että kuluttajat haluavat osallistua yritysten some-näkyvyyteen on hyvä asia, mutta kyllä kuluttaja polttaa hihat, jos kesken arvonnan, tuotekehityksen, asiakaspalautteen keräämisen jne. aletaan ”kaupallisiksi” eli myymään ja markkinoimaan, kuten se tv:ssä, radiossa, lehti-ilmoituksessa tai esitteessä tehtäisiin.

      Jos Dagmarin tutkimuksen viesti oli pääasiassa se, että kuluttajat haluavat osallistua sosiaalisessa mediassa siihen, mitä eri yritykset siellä tekevät, sehän vain lisää yrittäjien tarvetta lähteä mukaan. Mömmön kirjoituksessa kaivattua kunnon suoramarkkinointikampanjaa voi toki kokeilla, mutta kyllä siihen täytyy löytää jokin osallistava vääntö, ei pelkkä hinta+saatavuusrajoitus+toimintakehotus.

      Mitä tulee esimerkiksi Siljan FB-kampanjaan, ei se mielestäni ollut ”kaupallinen”, siinähän pyydettiin asiakkaita tuotekehittäjiksi. Markkinointi & Mainonta voisi kokeilla tilauskampanjaa Facebookissa, jos se kerran on se, mitä ihmiset haluaa.

      Vastaa

  5. Mika Kiviranta

    7 vuosia sitten

    Ensinnäkin onneksi olkoon uudesta kirjasta, Teemu!

    Niin kuin Jukka sanoi: “Markkinointi sosiaalisessa mediassa ei ole perinteistä markkinointia” olisi ollut kaiken selventävä otsikko. Provokatiivisiin lauseisiin on tietysti aina helppo tarttua ja väärinymmärretyksi tuleminen on hyvin suuri.
    Tämä kappale saattaisi riittää, mutta tekee mieli sanoa muutama sananen.

    Kyllähän kaikki yrityksen toiminta ulospäin (ja sisäinenkin) on markkinointia.
    Somekin. Se missä some eroaa perinteisestä markkinoinnista on se, ettei yritys siis ”pakko myy” asiakkaalle joka käänteessä ja joka hetki. Jos näin tapahtuu niin silloin yritys ei ole lukenut some-läksyjään ja jää luokalle. Ei se kuitenkaan tarkoita, etteikö asiakasta voisi hienovaraisesti ohjata kohti ostopäätöstä jos tilanne siltä näyttää, mutta tämä herkkä hetki on aina tapauskohtainen jota on haisteltava herkällä nenällä. Perussääntö ennemminkin on että älä myy, ennen kuin myyt ;)

    Niin kuin Teemu sanoi, että some on auttamista, neuvomista, vastaamista, ongelman ratkomista, keskustelua, läsnäoloa.

    Näin tietysti on ja tämähän on itseasiassa asiakaspalvelua. Tämä on yrityksen toimintaa ulospäin ja silloin se on mielestäni markkinointia. Jos saat huonoa asiakaspalvelua silloin se on huonoa markkinointia. Tässä olen siis vähän eri mieltä, etteikö some voisi näyttäytyä markkinointina. Voidaan tietysti saiverrella mitä markkinoinnilla tarkoitetaan.

    Mutta, ei asiakas tyhmä ole. En usko, että asiakas kuvittelee, että yritys tekee tätä ilman hyötymistarkoitusta. Yritystoiminta ei ole valitettavasti hyväntekeväisyyttä vaikka some-kukkanen siltä ehkä tuoksuisikin.Vaikka toimintatapa somessa on vihdoin se mitä sen olisi pitänyt olla jo oravannahan keksimisen (provo), ei se muuta sitä mikä yrityksen päämäärä on. Myynti. Vaikkakin parhaimmillaan somella/asiakaspalvelulla voidaan saada asiakas rakastumaan yritykseesi.

    Läpinäkyvyys siis kertoo kuinka hyvin hoidat asiakaspalvelun. Tämä on iso haaste mille yritykselle tahansa. Ennen se pystyi munimaan asiakapalvelunsa salassa, nyt siitä voi tulla hetkessä julkista. Ei someen kannata rynnätä, jos asiakaspalvelu, tuote, palvelu jne ovat kuralla. Some ei pelasta yritystä, jos perusteet eivät ole kunnossa. Päinvastoin se voi olla viimeinen naula arkussa.

    Mietin miten perinteinen yritys jolle markkinointi kaiken kaikkiaan on sen suurimpia haasteita, menee vielä enemmin sekaisin jos se kuulee/luulee ettei some olekaan markkinointia. Siinä saa pitää kädestä muutaman hetken ja selventää että on se. Mutta ei perinteisellä tavalla.

    Vastaa
  6. […] This post was mentioned on Twitter by Teemu Korpi. Teemu Korpi said: Markkinointi somessa ei ole markkinointia. Selitän itseäni blogissa, kun tuo lausahdus aiheutti ihmetystä. Kommentoikaa. http://ow.ly/1LXfN […]

    Vastaa

  7. Jyri Ruutu //jruutu

    7 vuosia sitten

    Kirjoitus saattoi mennä minulta vähän ohi, mutta minulle jäi kuva, että eletään maailmassa jossa ainoana sosiaalisen median ratkaisuna pidetään naulaa ja kaikki kuluttajat ovat rationaalisia.

    Väitän, että markkinointi voi olla markkinointia myös sosiaalisessa mediassa, kunhan sen tekee avoimesti. Jos nyt miettii lähes minkä tahansa luksustuotteen markkinointia, niin tuskin sitä aletaan myöskään sosiaalisessa mediassa järkisyillä perustella.

    Väitän, että todella monelle sosiaaliseen mediaan menevälle yritykselle on paljon kannattavampaa luoda tarina, personoitua ja sitouttaa ostajat, kuin kilpailla järkisyillä. Käyttää somea brändin luomiseen ja sitouttaa ihmisiä.

    Aitous on hienoa, mutta väitän, että aitokaan ei tarvitse olla kunhan sen rehellisesti myöntää. Ihmiset tykkäävät tarinoista ;-) Ihmiset myös ostavat sen punaisen urheiluauton, vaikka järkisyitä sille ei oikein löytyisikään.

    Vastaa

    • Teemu

      7 vuosia sitten

      Ilman muuta sisältö tulee tehdä sen mukaan, mitä asiakas – tai tiedon etsijä harkintavaiheessa – tarvitsee. Luksustuotteesta voi myös kirjoittaa käyttäjäkokemuksia, arvioita, vertailuja jne. Sisältö toki on silloin erilaista. Ihan hyvä pointti. Taisin tätäkin asiaa sivuta kirjassa, kun kirjoitin ostomotivaatiosta yms.

      Vastaa

  8. Päivi Luomanen

    7 vuosia sitten

    Hei Teemu,

    Onneksi olkoon ÄKM -kirjasta. Olin hieman skeptinen sitä tilatessani, koska pääsääntöisesti aiemmat lukemani alan opukset ovat olleet keskenään samanlaista kuivakkaa höttöä, joista en kokenut saaneeni juurikaan lisäarvoa. Älä keskeytä mua oli positiivinen poikkeus tästä kaikesta. Ihailen myös sitä, kuinka toteutat systemaattisesti ja vankkumattomasti omia ohjeitasi koko kirjan ajan. Et sorru jargonilla leikkimiseen, et turhaan kukkoiluun etkä väitä tietäväsi kaikesta kaikkea, vaikka sinut tunnetaankin pitkän linjan ammattilaisena.Pointsit näistä.

    Sitten tuohon markkinointi ei ole markkinointia ajatukseen… Kyllähän lausahduksesi nostaa markkinoijien karvat pystyyn, ja syystäkin. Moni miettii, että jos markkinointi ei ole enää tuttua ja turvallista markkinointia ja minun pitäisi kuulemma luoda markkinointia työkseni, niin mitäs hittoa sitä nyt pitäisi päivät pitkät tehdä? Etenkin jos koulutus on saatu joskus 70-80-luvulla, ja merkittävä osa työkokemuksesta on kertynyt ns. perinteisten markkinointitoimintojen parissa maailmassa, jossa sähköisillä ympäristöillä ei ollut merkittävää jalansijaa, saattaa markkinoijaa hieman jännittää, ja ihan syystäkin. Merkittävä osa markkinoinnin ammattilaisista ei ole päässyt sinuiksi edellisenkään suuren murroksen (the internet ylipäänsä) kanssa, ja nyt jo pitäisi alkaa totutella ajatukseen, ettei siellä internetissä voi enää edes markkinoida – ainakaan sillä tavalla kuin markkinointi perinteisesti on totuttu näkemään.

    Veikkaan, että kyseessä on siis osittain ammatillinen pelkoreaktio. Jos haluaa menestyä, markkinoijat etenkään PK-sektorilla eivät voikaan piiloutua markkinointi- ja mainostoimistojen tiimien taakse ja pärjätä totutulla tuote/palvelulähtöisellä kampanjoinnilla, jossa kuluttajalle pyritään yksioikoisesti kertomaan, mitä hänen kannattaa ostaa ja miksi ja keneltä. On nimittäin huomattavasti vaikeampaa osata aidosti kuunnella, välittää, osallistaa ihmisiä ja luoda keskustelua ja viedä sitä eteenpäin, kuin pelkästään myydä tai markkinoida sillä tavalla, mihin suurin osa on aiemmassa markkinointiympäristössä tottunut. Jos haluaa saadaa valtaa ostajan päässä, täytyykin osata luopua tietyiltä osin ensin omasta valtikasta. Tuo ajatus varmasti pelottaa markkinoijia, joista osa nyt miettii, että enkö minä saakaan enää määrätä, miten tämä homma toimii? Pitääkö minun todella antaa kohderyhmäni ”pyörittää” minua? Miksi ihmeessä toimisin niin? Mitä minä muka oikeasti saavutan osallistamalla asiakkaani ja antamalla asiantuntijuuteni heidän käyttöönsä ensin maksutta? Miksi minun kuunnella eikä puhua? Enkö saakaan enää huutaan, vaan pitääkin kuiskata? Miksi käyttäisin tehokasta työaikaani vuorovaikuttamiseen verkossa, kun voisin vaihtoehtoisesti luukuttaa myyntipuhelua tai -tapaamista tuonkin ajan? Oi, miksi en voi tehdä hommia niinkuin ennenkin?

    Onneksi suurin osa taitaa ymmärtää, että kyse ei ole niinkään myynti-, asiakas- ja markkinointiprosessien totaalisesta päälaelleen kääntämisestä, vaan siitä, että toimintaympäristöt ovat muuttuneet ja että nyt tarvitaan uudenlaista suhtautumistapaa, jotta näissä ympäristöissä voi pärjätä. Veikkaan, että sossuissa menestymisen suurimpana esteenä on haluttomuus tai kyvyttömyys myöntää lähtökohtaa, jonka mukaan on osattava ensin luopua markkinoijan tunnusmerkeistä ja totutuista ajattelutavoista, jotta voi ihan oikeasti menestyä somedian sanelemissa puitteissa. Luopuminen on vaikeaa, koska tietoa ei ole riittävästi ja se, miksi tietoa ei ole hankittu, on taas yleensä asennekysymys. Tuttu ja turvallinen jaksaa kummasti viehättää, vaikkei todellakaan pitäisi.

    Läpinäkyvyydestä…

    Kuten sanottu, kohderyhmä arvostaa yhä enemmän sitä, että markkinoija on esillä sossuissa omana itsenään ja omana persoonanaan. Etenkin PK-sektorilla ja yritysostajien verkostossa olen havainnut tämän varsin tärkeäksi. Mitä olisi kunnioittavampaa potentiaalisia asiakkaita kohtaan, kuin että he pääsevät asioimaan suoraan yrityksen asiantuntijoiden kanssa, eikä vuorovaikutusta ole ulkoistettu rahalla ”vähemmän tärkeänä toimintona”? Osoittaahan tämä valinta yrittäjältä/yrityksen avainhenkilöltä sinänsä jo melkoista sitoutumista asiaansa. Etenkin, kun bisnes henkilöityy vahvasti, on mielestäni erittäin kyseenalaista ulkoistaa persoonansa edustaminen jollekin toiselle. Minä ainakin haluan olla paikalla niissä piireissä, jotka ovat minulle tärkeitä ja joissa koen pääseväni keskustelemaan asioista, jotka ovat lähellä sydäntäni. Jossei viihdy sossuissa ja koe käyttämäänsä aikaa ja jakamaansa tietoa investoinniksi, jota siivittää todellinen intohimo siihen, mitä tekee, miten muutkaan voisi ajatella sinusta niin?

    Toki osan esimerkiksi blogien sisällöntuotannosta tai FB:n yrityssivun sisällöntuotannosta voi ja kannattaakin ulkoistaa, mutta itse arvostan niitä ihmisiä, jotka laittavat omat kasvonsa peliin ja antavat yhteisönsä käyttöön omat mielipiteensä ja ajatuksensa omana itsenään – edes toisinaan. Ja onhan omasta läsnäolosta sekin etu, että tällöin ei joudu miettimään, ovatko omat arvolähtökohdat ja asenteet varmasti esillä juuri sillä omalla uniikilla tyylilläni kuin haluan, vai kuuluuko keskusteluista ja kommenteista sittenkin jonkun vieraan ääni, mikä ei sano sitä, mitä tässä tilanteessa itse sanoisin. Omalta osaltani olen todennut, että sossuissa läsnäoleminen, neuvominen, välittäminen, kuunteleminen ja toisten huomioiminen on jotain sellaista, jota ei hetken mielijohteesta pidä yrittää ulkoistaa, ei etenkään silloin, kun yrityksen toiminta henkilöityy vahvasti yrityksen keulahahmoihin. Ja miksi edes pitäisi?

    Mielestäni tämä sossuvallankumous on kaiken kaikkiaan mahtava juttu, koska se ohjaa yritykset läpinäkyvyyteen, ja menestyjiksi nousevat ne, joilla on perusasiat ja asenne kunnossa. Pidän sosiaalisten medioiden armottuudesta, koska se haastaa miettimään omaa toimintaa ja kehittymistä joka päivä uudelleen. Jos haluaa menestyä Somelandiassa, ei voi työntää päätään pensaaseen ja piiloutua perinteisen markkinoinnin toimintamallien taakse. Nyt punnitaan yrittäjien kykyä ja halua kääriä hihat ja tehdä ns. ovelaa työtä pärjäämisensä eteen, sillä sossuihin ei todellakaan vain voi rynnätä suuna päänä ja huutaa, että ”prkl, ostakaa multa, kun mä oon paras”. Tie onnistumiseen vaatii pitkäjänteisyyttä ja on pakko ymmärtää, ettei tililtä voi nostaa, jossei ole ensin saanut talletettuakin jotain. Hyvä vertauskuva, kiitos siitä Teemu. :)

    Vastaa

    • Teemu

      7 vuosia sitten

      Kiitos Päivi hengästyttävän laajasta kommentista :-) Kirjaa kirjoittaessani mielessäni oli kaksi tahoa, yrittäjä itse ja mainosväki. Toivon, että molemmat saavat kirjasta ideoita siihen, miten sosiaalisessa mediassa voi markkinoida. Pienillä mainostoimistoilla on yleensä myös pieniä asiakkaita, jolloin kirjan tarkoitus antaa eväitä juuri pk-yrityksen markkinointiin toteutuu myös sitä kautta, että mainostoimistot oppisivat tarjoamaan sosiaalisen median läsnäoloa.

      Vastaa

  9. Päivi Luomanen

    7 vuosia sitten

    Mielestäni onnistuit tavoitteissasi hyvin Teemu! Tekemistä on meillä paljon, ja tällaiset kirjat raivaavat tietä sopivan asenteen ja uuden näkökulman löytämiseen. Siitä on hedelmällistä jatkaa suunnitteluun ja toteutuksiin. :)

    Vastaa

Keskustele tästä aiheesta → Mikko Manninen

Suosittelijat

"Teemu Korven kattava teos vastaa tehokkaasti kahteen oleelliseen kysymykseen sosiaalisesta mediasta: miten? ja miksi? Kirjan huolellinen ja huumorilla höystetty sisältö on asiantuntevaa sekä konkreettista ja on omiaan häivyttämään sosiaalisen median markkinoinnin ympärillä häilyvää epämääräisyyttä. Tämä edelläkävijäteos on tärkeä varsinkin pk-yrityksille markkinoinnin murroksessa."

Eero Leppänen Sosiaalisen median yrittäjä. www.rautasilta.com